Julkaisuni ennen vuotta 2005 / My publications before 2005

  1. Historiantutkimuksen teoria, metodologia ja pedagogiikka
    Theory, methodology and pedagogy of historical research 
  2. Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen aseman kehitys
    The development of Finnish foreign policy and its international position
  3. Politiikan eri ulottuvuudet
    The dimensions of politics 
  4. Suomalaisen valtion ja kansakunnan kehkeytyminen
    The development of the Finnish state and nation
  5. Työväenliike
    The working-class movement
  6. Muuta
    Other
  7. Kirja-arvosteluja
    Reviews
  8. Julkaisemattomat esitelmät
    Unpublished papers

1. Historiantutkimuksen teoria, metodologia ja pedagogiikka
Theory, methodology and pedagogy of historical research

1. Två versioner av Svenska Dagbladets inställning till fortsättningskriget. Historisk Tidsskrift för Finland 3/1970.

2. Kenen hyödyksi kaksi historiaa? Historiallinen Aikakauskirja 2/1971.

3. Historia on yhteiskuntatiede.Fakta 2/1972.

4. Om ”begränsningar” i historikerns engagemang i politiken. In I.Skovgaard-Petersen (ed.): Historikeren og samfundet Studier i historisk metode 9, Universitetsforlaget 1974.

5. Politiikan tutkimus historiallisesta perspektiivistä. (R.Lintonen toim.): Valtiotieteellisen yhdistyksen kuudennet politiikan tutkimuksen päivät Helsingissä 10.-11.1.1974. Esitelmät ja raportit. Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin laitoksen tutkimuksia 32/1974.

6. Historiantutkimus ja politiikka. Muutamia näkökohtia. Poleemi 2/1977.

7. Pyhitetyt ennakkokäsitykset. Tutkielma koulukuntaisuutensa käatkevästä historiantutkimuksen traditiosta. Omakustanne 1979.

8. Millaiseksi Suomen historia on kirjoitettu? Teoksessa Atte Larma (toim.): Millaiseksi Suomen historia on kirjoitettu? Yleisradion julkaisusarja 69 3/1980, Yleisradion julkaisusarja 3/1980.

9. Miten työväenliikkeen historiaa tulisi kirjoittaa? Eli ajatuksia Paperiliiton historiahanketta käynnistettäessä. Tallentaja 1/1980.

10. Paperiammattiosaston arkistointiopas. Paperiliitto 1980.

11. Historiaa opintokerhossa. Aineistoa Paperiliiton historiahankkeesta ja sen ympäriltä. (Moniste) Paperiliitto 1980.

12. Uusi vanha ajatus. Sosialistinen Politiikka 1/1981.

13. Vinkkejä muistitiedon keruusta ja haastattelujen suorittamisesta. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 1.

14. Några synpunkter på arbetarnas egen historieforskning. I B.Wåhlin and Björn Qviller (eds): Osynlig historie. Studier i historisk metode 17, Universitetsforlaget 1983.

15. Näkökulmia Paperiliiton historiahankkeeseen 2. ”Historialiike” ja ”Suullinen historia”, Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksian:o 8

16. Barfotaforskning i Sverige och Finland. Opposition gentemot etablerad historieforskning utanför vetenskapet. Meddelanden från Arbetrörrelsens arkiv och bibliotek (Stockholm) 21 (1/1982). Suomeksi: Näkökulma Paperiliiton historiahankkeeseen 3. Ruotsalasen opintokerhotutkimuksen kritiikkiä. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 9.

17. Historia och facklig kamp – Det findänska Pappersarbetarförbundets historieprojekt. Meddelande från arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 21 (1/1982)

18. Puheenvuoro teemaan Regionale und lokale Arbeiterbewegung vorwiegend bis zum Zweiten Weltkrieg als Forschungsgegenstand. Teoksessa Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung. Linzer Konferenz 1981. Europaverlag 1983.

19. ”Historialiike” ja ”suullinen historia”. Poleemi 1/1982 ja Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 8 (1982).

20. Om betydelsen av att kunna gestalta helheten – och att kunna handla själv. Meddelande från arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 23 (3/1982).

21. Mihin työväenliike tänään tarvitsee historiaa ja perinnettä. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 11 (1982).

22. Pappersarbetarförbundets historieprojekt utevaluationsforskningens synvinkel. Julkaisematon esitelmä Sosiologipäivillä 11.-12.3.1983.

23. Ihmiset kirjoittavat oman historiansa – Paperiliiton historiahanke. Tiede & Edistys 3/1983. Julkaistu myös Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 15 ja teoksessa Pertti Alasuutari (toim.): Keskustelua laadullisesta sosiaalitutkimuksesta. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Tampereen yliopisto. Sarja C28/1984.

24. Muistitietotutkimus ja historialiike. Kotiseutu 1/1984 ja Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 15.

25. Minnesforskning, oral history och historierörelsen. Socilogisk Forskning 3-4/1984.

26. Näkökulmia Paperiliiton historiahankkeeseen 5. ”Tieteellinen” ja kansanomainen historia. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 15

27. Ääni- ja kuvatallenteet arkistoja käyttävän tutkijan näkökulmasta. Teoksessa Suomen toiset arkistopäivät 17.-18.5.1984 Hämeenlinnan Aulangolla. Hämeenlinnan maakunta-arkisto 1985.

28. Muistitietohistoria ja kansanomainen historia. Uusi näkökulma järjestöhistoriaan. Teoksessa S. Laaksovirta – M.Lähteenmäki – M. Simola (toim.): Ei yksin leivästä. Järjestöhistoria työväenliikkeen kulttuurin kuvaajana. Työväenarkiston julkaisuja 1. Helsinki 1985.

29. Mitä on kansanomainen historia. Miksi sen pitäisi kehittyä ja mihin sitä tarvitaan. Kotiseutu 4/1984 ja Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 15.

30. Työväenjärjestöjen ja työläisten oman historiantutkimuksen perinteet ja näköalat Suomessa. Teoksessa Jouko Jaakkola ja Olli Vehviläinen (toim.): Väki voimakas 1. Työväen historiaa ja perinnettä. Tampere 1985.

31. The History Project of the Finnish Paperworkers Union. Biography and Society Newsletter No.4 , 1985.

32. Erinnerungsgeschichte und die Zukunft der Arbeiterbewegung. Teoksessa Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung. 21. Linzer Konferenz 1985 Europaverlag 1986.

33. (Yhdessa Pauli Mannisen kanssa): Mitä on Oral History Paul Thompsonin haastattelu. Sosiologia 3/1985.

34. Ay-liikkeen näkökulma työn ja työväen dokumentointiin. Museopolitiikka 2/1986.

35. Historiallisen prosessin käsitteellistäminen ja historiallinen aika Historiallinen Aikakauskirja 2/1987. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

36. Paperiliiton historiahanke. Aikuiskasvatus 2-3/1987.

37. The Paperiliitto History Project. Adult Education in Finland.1- 2/1987.

38. Muistitieto haaste historiantutkimukselle. Turun Sanomat 22.8.1987.

39.  Onko historian aika mennyt sijoiltaan? Historiallinen aikakauskirja 1/1990. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

40. Historiantutkimus ja narratiivisuus. Ajatus 47. Filosofisen yhdistyksen vuosikirja 1990. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

41. Kulttuurintutkimuksen historiat. Suomen Antropologi 1/1991. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

42. En historikers händelse? Kulturella mönster och samhälleliga förhållanden i källornas läsart. Teoksessa A. Brändström & S. Åkerman (red.): Icke-skriftliga källor XXI Nordiska historikermötet. Umeå 1991. Historiska institutionen, Umeå Universitet 1991/Umeå. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

43. Narratiivi ei ole kertomus. Historiallinen Aikakauskirja 2/1991 Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

44. Pentti Renvallin postmoderni juonne. Esitelmä Suomen historiallisessa seurassa 29.4.1991.

45. Missä merkityksessä historiantutkimus on retoriikkaa? Teoksessa S. Hentilä & T. Turja (toim.): Poliittinen historia, Suomi ja muut. Pohjoinen/Oulu 1991. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

46. Historieforskningens ”paradigmskifte”. Historisk Tidsskrift för Finland 3/1991. Julkaistu myös teoksessa Aika, historia ja yleisö.

47. Aristotelinen retoriikka ja historiantutkimus. Esitelmä Suomen filosofisessa yhdistyksesä 29.1.1992. (moniste)

48. Historia, kertomus, historiantutkimus. Teoksessa P. Pitkänen (toim.): Menneisyyden merkitys. Historian suuret ja pienet kertomukset. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton vuosikirja 1992. Julkaistu myös Aika, historia ja yleisö.

49. Eroavuuden ja jatkuvuuden ristiriita Pentti Renvallin historianäkemyksessä. Teoksessa M. Majander (toim.): Ajankohta. Helsingin yliopiston Poliittisen historian vuosikirja 1982. Tutkijaliitto/Helsinki 1993. Julkaistu myös Aika, historia ja yleisö.

50. Poliittisen historiallisuus. Virkaanastujaisesitelmä Turun yliopistossa 11.11.92. Julkaistu Aika, historia ja yleisö –teoksessa..

51. Ohjeita laudatur-tutkielmiin liittyvien kirjallisten töiden laatimisessa. Teoksessa T. Soikkanen (toim.): Opas poliittisen historian opintoihin. Turun yliopisto. Poliittisen historian julkaisuja C.45. Turku 1993. Toinen korjattu laitos teoksessa A. Saarikoski (toim.): Poliittinen historia. Opas opintoihin. Turun yliopisto. Poliittisen historian julkaisuja C.49. Turku 1995. Kolmas korjattu laitos teoksessa P. Björkman (toim.): Poliittinen historian. Opas opintoihin. Turun yliopiston poliittisen historian raporttjeja 2. Åbo 1997. Neljäs korjattu laitos teoksessa A. Kultanen (toim.): Poliittinen historia. Opas opintoihin. Turun yliopiston poliittisen historian raportteja 3. Åbo 1999.

52. History: Reason or Ethics. Esitelmä Institute of Historical Research, University of London, 28.6.1994.

53. The ”Fragmentation” of Historiography and the Work of Historians as a Collective Undertaking. Suomen Antropologi 1/1995.

54. Miltä osin ja missä tutkielmanteon vaiheessa ohjaus on oikeutettua? Teoksessa Juha Hakala (toim.): Pro gradu, sen ohjaus ja sen vaihtoehdot. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan linjan julkaisusarja 25. Helsinki 1995.

55. Kirjoittamisen ulottuvuudet historiantutkimuksessa. Teoksessa L. Rossi & H. Koivisto (toim.): Monta tietä menneisyyteen. Turun yliopiston historian laitos, Julkaisuja n:o 33. Turku 1995. Julkaistu myös Teoksessa T. Tuhkanen (toim.): Esseet. Ohjeita ja esimerkkejä. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kulttuurihistoria. Turku 1995.

56. ”Ammattiuran yksi välttämätön etappi”. Teoksessa P. Tommila (toim.): Miten meistä tuli historian tohtoreita. SHS: Helsinki 1998.

57. Mihin poliittisen historian operus pyrkii ja mitä hyötyä poliittisest historias on sekä miten poliittista historiaa tulee opiskella (19.1.1966). Teoksessa I.Lindroos, J.Kuukkanen ja H.Piekka (toim.): Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia poliittisen historian tutkijoiden silmin. Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 15. 1998.

58. The Challenge of Oral History – the need to rethink sourcel criticism. Teoksessa A. Ollila (toim.): Historical Perspectives on Memory. Studia Historica 61, SHS/Helsinki 1999.

59. Die Finnenseminarie. Die Zusammenarbeit zwischen Historikern Finnlands und der DDR. Rückblick eines den Beteiligten. In E. Hösch, J. Kalela und H. Beyer-Thoma (Hrsggb.): Deutschland und Finnland im 20.Jahrhundert. Veröffentlichungen des Osteuropa Instituts München. Reihe Forschungen zum Ostseeraum 1999.

60. Yksin vai / ja yhdessä? Ajatuksia historiantutkijoiden organisoitumisesta. Teoksessa J. Kuusanmäki, K. Rumpunen (toim.): Snellmanin ja Mannerheimin välissä. Kirjoituksia sodasta, rauhasta ja isänmaan historiasta. SHS/Helsinki 2000.

61. Der dialogische Character der historischen Forschung. In F. Petrick und D. Putensen (Red.): Pro Finlandia 2. Festschrift für Manfred Menger. Reinbek: Traute Warnke Verlag 2001.

62. Tutkijan vapaus historiantutkimuksessa. Tutkijan velvoitteet ja hänen retorinen kontekstinsa. Teoksessa S. Karjalainen, V. Launis, R. Pelkonen ja J. Pietarinen (toim.): Tutkijan eettiset valinnat. Gaudeamus/Helsinki 2002.

63. Toimittanut yhdessä Ilari Lindroosin kanssa: Jokapäiväinen historia. Tietolipas 177. SKS. Helsinki 2001.

64. Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia. Teoksessa J:Kalela ja I.Lindroos (toim.): Jokapäiväinen historia. Tietolipas 177. SKS 2001.11-25.

65. Jokapäiväinen historia ja historiantutkimus. Työväentutkimus 2001.

66. Miten teen gradun poliittisess historiassa. Turun yliopiston Poliittisen historian raportteja 5. 2002

67: Historia. Työväentutkimus 2002.

68. The politics of history and history politics. Ajankohta 2004.

arrow-up

2. Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen aseman kehitys
The development of Finnish foreign policy and its international position

1. Eräs käännekohta Suomen ulkopolitiikassa. Historiallinen Aikakuskirja 4/1964.

2. Ulkoministeri Enckell ja reunavaltiopolitiikka. Historillinen Aikakauskirja 4/1966.

3. Sverige och den östkarelska frågan. Historisk Tidsskrift för Sverige 4/1967.

4. Näkökohtia pohjoismaisesta yhteistyöstä Suomen ulkopolitiikassa maailmansotien välisenä aikana. Historiallinen Aikakauskirja 3/1971.

5. Ett statsbesök som inte blev av. Huvudstadsbladet 28.11.1971.

6. Paasikiven linjalla ennen Paasikiveä. Suomen Sosialidemokraatti 28.11.1971.

7. Reunavaltiopolitiikasta yhä harhaluuloja. Helsingin Sanomat 30.11.1971.

8. Rätten att vara neutral och neutrals rättigheter. Huvudstadsbladet 14.2.1974.

9. Einige Geschichtspunkte über das Forschungsprojekt Finnland in zweiten Weltkrieg. Teoksessa Beitrage zur Geschichte des Ostseeraumes. Referate de II. Greifswalder Kolloquiums zur Geschichte des Ostseeraumes 18. und 19. September 1974. Greifswald 1975.

10. Suomi ja kylmä sota. Kuohuva vuosisata 4/1975.

11. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): Suomen kansainvälisen aseman ja ulkopolitiikan kehitys toisen maailmansodan jälkeen – uusi näkökulma. Teoksessa Harto Hakovirta ja Raimo Väyrynen (toim.): Suomen ulkopolitiikka. Gaudeamus Oy Ab 1975.

12. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): Der internationale Hintergrund der Herausbildung der Paasikivi-Linie. Nordeuropa Studien, Sonderheft 1/1975.

13. Die veränderte Lage Schwedens im Weltkapitalismus und die Einfluss auf deren Zusammenarbeit der nordischen Länder. Nordeuropa Studien, Sonderheft 1/1975.

14. Lokakuun vallankumouksen merkitys Suomelle. Suomen Sosialidemokraatti 5.11.1977.

15. Sosialidemokraatit ja itsenäisyysjulistus. Suomen Sosialidemokraatti 6.12.1977.

16. Suomi ja ulkovallat vuodenvaihteessa 1917/1918. Suomen Sosialidemokraatti 31.12.1977.

17. Suomi ja pohjoismaat. Teoksessa Matti Lahtinen (toim.): Uusi kansainvälinen. SDP-TSL 1978.

18. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): Neuvostoliiton- ja Skandinavian-suhteiden keskenään suhteuttamisen ongelma Suomen ulkopolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen. Moniste, tutkimussuunnitelma 1985.

19. Lenin ja Suomen itsenäisyys. Suomen Sosialidemokraatti1.-9.11.1987.

20. Lenin ja Suomen itsenäisyys – kommentteja suomalaiseen keskusteluun. Teoksessa Juha Hannikainen (toim.): Suomi 1917-1918. Väki voimakas 4. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 1989.

21. EU ja Euroopat. Teoksessa Ville Pernaa (toim.): Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 2000. Poliittinen historia. Helsingin ja Turun yliopistot 2000.

arrow-up

3. Politiikan eri ulottuvuudet
The dimensions of politics

1. Kansanvalta vaarassa. Tutkielma lapuanliikkeen kannatuksen syistä. Suomen Sosialidemokraatti 26.5.1962.

2. Krispolitik i Finland 1929-1933. (Esitelmä, Historiska Föreningen 26.4.1972) Julkaistu teoksen Pulapolitiikkaa. Valtion talous- ja sosiaalipolitiikka lamavuosina 1929-1933 liitteenä.

3. Den finländska krisrörelsens nya ekonomiska politik. Några synpunkter på lantbrukskrisen och krispolitiken i Finland. (Esitelmä Nordiskt seminar kring krispolitiken. Tvärminne 8.-10.12.1972) Julkaistu teoksen  Pulapolitiikkaa. Valtion talous- ja sosiaalipolitiikka lamavuosina 1929-1933 liitteenä.

4. (Yhdessä Eira Johanssonin ja Osmo Jussilan kanssa): Rikoslain kehityspiirteitä itsenäisyyden aikana. Rikosoikeuskomitean pyynnöstä valmistettu tutkimusraportti. Oikeusministeriö 1973.

5. Staten och ekonomin i Finland 1918-1939. (”Krisprojektet”) Historisk tidsskrift för Finland 3/1974.

6. Torparna och småbrukarna i finländsk politik från storstrejken till 1930-talskrisen. Historisk Tidsskrift för Finland 3/1974.

7. (Yhdessä Jorunn Björgumin ja Christer Bogefeldtin kanssa): Krisen og arbeiderbevegelsens. Teoksessa Sven A. Nilsson och Karl-Gustaf Hildebrand och Bo Öhngren (red.): Kriget och krispolitik i Norden under mellankrigstiden. Nordiska historikermötet i Uppsala 1974. Mötesraport. Almquist & Wiksell, Uppsala 1974.

8. Right-Wing radicalism in Finland During the Interwar Period. Perspectives from and an appraisal of recent literature Scandinavian Journal of History 1976.

9. Finland. Teoksessa Pax-lexikon III. Pax Forlaget (Oslo) 1979.

10. Työvoimapolitiikan katkokset ja jatkuvuus. Työkkönen 2/1989.

11. Työministeriötä suunniteltiin jo 1940-luvulla. Helsingin Sanomat 15.6.1989.

12. Neljäkymmentäluvun työministeriösuunnitelmat ja 1990-luvun työpolitiikka. Työkkönen 3-4/1989.

13. Yhteiskunnan murros, yhteiskuntamoraali ja sivistystyö. Teoksessa Pasi Ojala (toim.): Yhteiskunta, elämäntapa, työväen sivistystyö. Seminaariraportti. Sos.dem. Väinö Voionmaa-Seura ym. 1989.

14. Kansalaiset, poliittinen järjestelmä ja yhteiskuntamoraali. Tiedepolitiikka 2/1990. Saksaksi esitelmänä Die Bürger, das Politische System und die Gesellschaftliche moral; suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden Seilissä 2.6-8.6.1990 pitämässä kahdennessatoista seminaarissa.

15. Mikä kysymys työttömyysturva/kansalaistulo on? Kansantaloudellinen Aikakauskirja 3/1990.

16. Työttömyys, työvoimapula ja 1990-luvun työpolitiikka. Hallinnon tutkimus 3/1990.

17. Ammattiyhdistysliike: järjestäytyneitä markkinavoimia vai uutta vasemmistoa? Teoksessa R. Kolanen ja K. Suomela (toim.): Uusi Eurooppa. Haaste vasemmistolle. Tammi 1990.

18. Yhteiskuntapolitiikan retorisuuden uudet lähtökohdat. Teoksessa M. Harmo (toim.): YPSY 30 vuotta. Yhteiskuntapoliittinen sos.dem. yhdistys. Ekenäs 1993. s. 35-45.

19. Toteutumaton taite – neljäkymmentäluku suomalaisen hyvinvopintivaltion historiassa. Teoksessa P-Haapala (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 6. 1993

20. Unemployment as a Dimension of Politics in Finland between the Wars. Scandinavian Economic History Review 1/1994.

21. Työttömyys ja suomalainen yhteiskuntapolitiikka. Puheenvuoroja työttömyydestä, sen syistä ja ratkaisumalleista. Jouni Kuukkanen (toim.):  HISPO-opintoaineisto, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus 1997.

22. (ed. together with Jaakko Kiander, Ullamaija Kivikuru, Heikki A. Loikkanen, Jussi Simpura): Down from the heavens, up from the ashes. The Finnish economic crisis of the 1990’s in the light of economic and social research. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 2001.

23. Syntyikö Suomeen 1990-luvulla uusi alaluokka? Teoksessa H.Blomberg, M.Hannikainen ja P.Kettunen (toim.): Lamakirja. Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin, Kirja-Auroa 2002.

24. Kasvun haasteita. Teoksessa M.Jokisipilä (toim.): Ajankohta 2002. Poliittisen historian vuosikirja. Poliittinen historia. Helsingin ja Turun yliopistot. 2002.

arrow-up

4. Suomalaisen valtion ja kansakunnan kehkeytyminen
The development of the Finnish state and nation

1. Die entstehung der finnischen Nation. Ein Abriss. Teoksessa Hannes Saarinen (toim.): Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Hanasaaressa 5.-8.5.1977 pitämän neljännen seminaarin esitelmät. Helsingin yliopisto, Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1/1978.

2. Kansalaissota yhteiskuntapolitiikan suunnan kääntäjänä. Sosialistinen Aikakauslehti 1/1988.

3. Die Zeit des Reformismus. Die Auswirkungen des Durchbruchs des Kapitalismus und die Periodisierung der finnischen Gesellschaftspolitik. Teoksessa 11. gesellschaftswissenschaftliches Semiar DDR-Finnland. Wissenschaftliche Beiträge der Ernst-Moritz-Arndt-Universität, Greifswald zur Nordeuropaforschung. 1990.

arrow-up

5. Työväenliike
The working-class movement

1. (Yhdessä Lauri Haatajan, Seppo Hentilän ja Jussi Turtolan kanssa) Die finnische Volkfrontspolitik und ihre Aktionsvoraussetzungen in den 30er Jahren. Teoksessa: Internationale Tagung der Historiker der Arbeiderbewegung. 10. Linzer Konferenz 1974. Europaverlag 1976.

2. (Toimittanut yhdessä Lauri Haatajan, Seppo Hentilän ja Jussi Turtolan kanssa; myös yksi kirjoittajista): Suomen työväenliikkeen historia. Kustannus Oy Kansan Voima 1976. (kolmas painos 1978)

3. Zu den Hintergrunden des Winterkrieges. Einige Aspekte der ideologischen Entwicklung der finnischen Sozialdemokratie. Teoksessa Nordeuropa – Studien, Beiheft 8, Greifswald 1979.

4. Tutkivan opintokerhon käynnistämisvaiheesta. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 2

5. Tutkivan opintokerhon ”paperisota”. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 3

6. Hakemisto ”Paperityöläinen” – lehteen. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksian:o 4

7. Mitä on tutkiva opintokerho. Aikamerkki 8/1981 ja Näkökulmia Paperiliiton historiahankkeeseen 1. Tutkiva opintokerho, Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 6.

8. Miksi työn historiaa pitäisi tutkia? Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 7

9. Aktivistens nostalgiske egenkultur eller agitasjon i form av kulturvirksomhet. Noen synspunkter på arbeiderbevegelsens kulturvirksomhet i Finland på 1980-tallet med utgangspunkt i omleggingen av Finlands AOF på 1960-talet. Tidsskrift for arbeiderbevegelsens historie 1/1982.

10. The Labour Movement in Finnish Society – A Historical perspective. Adult Education in Finland, 4/1982. Suomeksi Paperiliiton historianhankkeen tiedotuksia n:o 11.

11. Miten tutkiva kerho työskentelee? Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 10

12. Näkökulmia Paperiliiton historiahankkeeseen 4. Suomalainen työväenliike ihmisten liikkeenä. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 11

13. Tehdään näyttely. Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 12

14. Hur kan ett aktivt samarbete komma till stånd mellan folkrörelser, studiecirklar och museer? Rtapport fråm seminarium om bevarande av arbetarminnen på Arbetets Museum i Norrköping den 28-30 November 1985.

15. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): ”Lenin und die finnische Arbeiterbewegung” als forschungspolitischer Ansatz zur Deutung der nordischen Sozialdemokratie. Teoksessa Seppo Hentilä ja Pauli Manninen (toim.): Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Jyväskylässä 1.-6.6.1983 pitämän kahdeksannen seminaarin esitelmät. Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitosken julkaisuja 1/1985. Suomeksi Sosialistinen Politiikka 3/1984 ja ruotsiksi teoksessa Pauli Kettunen (toim.): Det nordiska i den nordiska arbetarrörelsen. Papers on Labour History 1. 1986.

16. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): Zur Spontanität und organisiertheit bei Lenin: Die finnische Arbeiterpartei 1917. Teoksessa Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung. 19. Linzer Konferenz. Europaverlag 1985.

17. Paperiliiton vastaus nyky-yhteiskunnan kriisiin. Sosialistinen Politiikka 1/1983 ja Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 11.

18. Ammattiyhdistysliikkeen strategia ja työn kehitys. Teoksessa Yrjö Engeström (toim.): Automaatio – ammattitaito – tietoisuuden kehitys. SAK:n Ammattiyhdistysopiston julkaisusarja n:o 1, Kiljava 1983.

19. Gewerkschaftsbewegung und unmittelbare Kollektivität der Arbeiter nach dem Zweiten Weltkrieg. Promemoria zur Geschichge der IG Papier 1945-1986. Moniste 1983.

20. Einige Aspekte zur praxis der Arbeiterbewegung im Spätkapitalismus: Dimensionen des Geschichtsprojekts IG Papier. Im: 9. Gesellschaftswissenschaftliches Seminar DDR-Finnland, Wissenschaftliche Beiträge der Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald zur Nordeuropa-Forschung, 1985. Suomeksi Paperiliiton historiahankkeen tiedotuksia n:o 15.

21. Miten tavoittaa työväenperinteen olemus? – haasteina kollektiivisuus ja paikallinen identiteetti. Museo 2/1985.

22. Työväenliike ja palkkatyöläisten identiteetti, E 2/1985.

23. Zukunftsperspektiven. Die Geschichte der IG Papier 1944-1986 Erster Teil. Moniste 1985.

24. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa): Das ”Nationale” und das ”Internationale” an der Subjektivität der Arbeiterbewegung. Teoksessa Paavo Jokela (toim.): Der Zusammenbruch der Zweiten Internationale, Papers of Labour History. 2/1988.

25. Työläis- ja ay-tietoisuuden tutkimuksesta. Kommentteja luokkaprojektitutkimukseen” ja SAK:n järjestötutkimukseen. Sosialistinen Politiikka 1/1986.

26. Fackföreningssrörelsen och förhållandet mellan kollektivitet och individualitet i arbetet. (Tutkimustyön rahoituksen järjestymistä odottavan monografian disposition muodostavat kolme esitelmää)

27. (Yhdessä Timo Holmalahden, Raimo Parikan ja Kirsti Stenvallin kanssa) ”Työväenkulttuurin murros” -projekti. Työväentutkimus 1998:1.

arrow-up

6. Muuta
Other

1. Rhodesia. Teoksessa Erkki Tuomioja (toim.): Valkoisen vallan Afrikka. Tammi 1969. (Toinen painos 1974)

– – – – –

7. Kirja-arvosteluja
Reviews

1. Kronikka itsenäisen Suomen vaiheista. Arvostelu teoksesta H. Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet. Historiallinen Aikakauskirja 3/1967.

2. Epäluulon noidankehä. Arvostelu teoksesta Keijo Korhonen: Naapurit vastoin tahtoaan. Ulkopolitiikka I/1967.

3. Kahden tasavallan historia. Arvostelu teoksesta Krister Wahlbäck. Från Mannerheim till Kekkonen. Suomalainen Suomi 4/1968.

4. Ulkopolitiikkaamme syntyhistoriaa. Arvostelu teoksesta Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920. II. Helsingin Sanomat 17.12.1971.

5. Talvisodan tausta Helsingin horisontista. Arvostelu teoksesta Juhani Suomi: Talvisodan tausta. Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937-1939. I. Helsingin Sanomat 3.11.1973.

6. Militärt beredskapssamarbete mellan Finland och Sverige på 1920 och 1930-talen. Arvostelu teoksesta Martti Turtola: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940. Historisk tidsskrift för Finland 4/1984.

7. Kenelle puolueen on kannettava vastuuta – ja miten? Arvostelu teoksesta Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 2, 1937-1944. Suomen Sosialidemokaraatti 6.7.1987.

arrow-up

8. Julkaisemattomat esitelmät
Unpublished papers

1. Om den finländska fascismens uppkomstfas. Esitelmä ensimmäisessä Suomen ja DDR:n historiantutkijoiden konferenssissa, Greifswald, 24.-26.5.1972.

2. Über die staatsmonopolistische Entwicklung in Finnland bis 1939. Esitelmä Institut für Wirtschaftsgeschichte, Akademie der Wissenschaften der DDR, Berlin, 31.3.1976.

3. The Industrial Revolution in Finland. Some Comparisons between the Scandinavian and the East Central European Countries. Paper delivered at the Institute of Historical Research, University of London, 15.11.1976.

4. The Industrial Revolution in Finland. Esitelmä. Bereich für Wirtschaftsgeschichte, Hochschule für Ökonomie, Berlin, 22.2.1977.

5. The Place of the Reform Period of 1856-1869 in Finnish History. Esitelmä. Sektion Geschichte, Karl-Marx-Universität, Leipzig, 8.3.1977.

6. Bildningsorganisationernas funktion i de socialdemokratiska rörelserna från början av 1900-talet till nutiden. Esitelmä, Historisk Institutt, Oslo, toukokuu 1978.

7. Pappersarbetarförbundets historieprojekt utevaluationsforskningens synvinkel. Esitelmä Sosiologipäivillä 11.-12.3.1983.

8. (Yhdessä Jussi Turtolan kanssa) Lenin ja Suomen työväenliike. (Moniste 1984; julkaiseminen riippuu Lenin-museon määrärahatilanteesta.)

9. Patronage as a problem of adult education. The significance ofresearch done by ordinary people. Paper delivered at1991 World Conference on Comparative Adult Education. Ibadan 7.-11.10.1991.

10. History-writing, power and the end of the traditional left. Paper delivered at History Workshop 25., Oxford 8.-10.11.1991

11. Aristotelinen retoriikka ja historiantutkimus. Esitelmä Suomen filosofisessa yhdistyksesä 29.1.1992. (moniste)

12. History: Reason or Ethics. Esitelmä Institute of Historical Research, University of London, 28.6.1994.

13. Pentti Renvallin postmoderni juonne. Esitelmä Suomen historiallisessa seurassa 29.4.1991.

14. Aristotelinen retoriikka ja historiantutkimus. Esitelmä Suomen filosofisessa yhdistyksesä 29.1.1992.

15. Miten hyvä historiantutkimus tehdään? Esitelmä Kasvatus- ja koulutussosiologian alaryhmän jatkokoulutusseminaarissa Turun yliopistossa 21.5.2002

19. History, History-writing and the Study of History. Lecture at Helsinki Summer School August 5 to 23, 2002 Power of History.

20. Oral History and the Study of Contemporary Politics. Paper delivered at the first conference of the  Finnish Oral History Network on Oral history – the challenges of methodology Helsinki 11 October 2002.

21. Historian rajat – innovation estäjiä vai edistäjiä? Esitelmä Suomen  Historiallisen Seuran vuosikokousseminaarissa 9.11.2002

23. Historiantutkijan suhde omaan aikaansa. Miten tulisi välttää joutuminen poliitikkojen ja median väärinkäyttämäksi. Lapin yliopiston valtakunnallinen seminaari Ulottuvuuksia ajassa. Aika ja historiallisuus kulttuurin jayhteiskunnan tutkimuksessa, 29-30.11.2002

24. Fresh Perspectives on Politics. The second international conference on Contemporary History and its Public Uses, Groningen 28-30 August 2003, Contemporary History, Public Life and Oral Sources.

arrow-up