OUR HABIT OF APPROACHING POLITICS ONLY ‘FROM ABOVE’

‘It’s time for the young to speak up for Europe’ was title of Timothy Garton Ash’s piece on the comment page of Guardian Weekly 12 December 2014. For someone who has lately advocated that constructing democracy anew is a necessity Ash’s argument is relevant in three respects. First, the basic problem he is addressing is as crucial at the national level as it is in context of the EU and secondly, his approach to the generational divide is pertinent also as regards the relation of citizens to politicians. However, in terms of political practise his message is unsatisfactory.

Lue lisää

Ulos tukiviidakosta

Toimeentulotuen saaminen on vaivalloista ja sen alikäyttö laajaa. Jopa 30 – 50% tukeen oikeutetuista suomalaisista ei edes hae sitä. Tämä viesti välittyi Pikkuparlamentin Auditoriossa 30.9. pidetystä vähimmäistoimeentuloa käsitelleestä seminaarista. Siellä esiteltiin Suomen osalta tulokset Euroopan unionin rahoittamasta selvityshankkeesta, jonka kohteena olivat vähimmäistoimeentulon järjestelmät.

Suomea koskevan raportin mukaan tuen hakijat pitävät vähimmäisturvan varmistavaa järjestelmäämme byrokraattisena, pirstaleisena ja monimutkaisena. Tuen ehtojen täyttäminen vaatii sellaista tiedonhankina- ja omaksumiskykyä, jota kaikilla ei ole. Kaikilla ei myöskään suurelta osalta sähköisiksi muuttuneiden palvelujen vaatimia laitteita. Lisäksi pirstaleinen järjestelmä tuottaa väliinputojia.

Lue lisää

Taking the marketable ‘truths’ of politics for granted

’30-hours week. Do we need it? Is it possible?’ This was the title of a paper presented 3 November 2014 by Anna Coote at the conference on ‘Technological Change and Inequality’ organised in Helsinki by the social democratic think tank Kalevi Sorsa Foundation. Coote is Head of Social Policy at the UK think tank New Economics Foundation (NEF). http://sorsafoundation.fi/2014/08/25/teknologinen-muutos-ja-eriarvoisuus/
The tone of Coote’s paper was aptly summarised in one sentence: ‘we work to live, not live to work’. Regarding contemporary politics her message was both well founded and well timed. With reference to many historical examples she showed that it is possible ‘to change the unchangeable’.

Lue lisää

Current trajectories of history?

’Unofficial histories’ is a sign of the times. The yearly conferences with this title in the UK from 2012 on have been gatherings of academics, students and of various people engaged with the past. These fully booked events have, in the words of one participant, ’looked at history as it is being presented today’. She participated in the 2013 conference in Manchester, a meeting that ’stepped out of the straight jacket of academia and actually took history to the public’.

Lue lisää

HISTORIA JA DEMOKRATIA

Historiantutkimuksessa on muutamana viime vuosikymmenenä alettu ajatella historiaa totuttua avarammin, kahdesta eri näkökulmasta. Yhtäällä on lukemattomia historioita ja toisaalla historia tiedon lajina. Menneen arvioiminen eli historioiden rakentaminen on ihmiselle yhtä välttämätöntä kuin vaikkapa syöminen tai hengittäminen, kuten yhdysvaltalainen historiantutkija David Thelen korostaa. Tämä ihmisen perustava ominaisuus on siis eri asia kuin tieteenala tai koulujen oppiaine.

Valtasosa ihmisten rakentamista historioista on satunnaisia viittauksia menneeseen, mutta niiden lisäksi he tuottavat huolellisemmin mietittyjä esityksiä. Sellaisia ovat vaikkapa viime vuosina yleistyneet painetut valokuvakirjat tai videotperheen viimeisestä lomamatkasta. Yleisötkin ovat monenkokoisia koostuvat ne sitten naapureista tai poliitikon muistelmista kiinnostuneista kansalaisista

Kaikilla historioilla on silti yksi yhteinen piirre: niitä rakennetaan sen vuoksi, että kohteeksi valittuja menneitä asioita tai tapahtumia pidetään jostain näkökulmasta nykyhetken kannalta merkittävinä. lue lisää

Lue lisää

VIELÄKÖ SUOMI ON DEMOKRATIA?

Suomi on ”maailman kärkidemokratioita”, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitellessään Helsingin Sanomissa 14.3.2014 hallituksen edellisenä päivänä hyväksymää Demokratiapoliittista selontekoa. Julkisen vallan käyttöön sisältyy silti hallituksen näkemyksessä ongelma, joka oli tehnyt selonteon tarpeelliseksi. ”Varsinaiseen poliittiseen toimintaan osallistuminen” ei ole kasvussa, vaikka ”demokratian arvostus on kohentunut”.

Hallituksen arvio kuvaa suomalaisten poliitikkojen tapaa ajatella julkisen vallan käyttöä. Asioita arvioidaan sen perusteella, miltä ne näyttävät puolueiden muodostamassa peilissä. Kahdella 2000-luvun suomalaisten yhteiskunnallista asemaa kuvaavalla epäkohdalla ei sen sijaan nähdä yhteyttä demokratiaan. Toinen on toimeentulon lähteissä tapahtunut mullistus ja toinen politiikan jakautuminen kahdeksi, puolueiden toteuttamaan ”varsinaiseen” politiikkaan ja kansalaisten poliittiseen toimintaan..

Lue lisää

VIELÄKÖ SUOMESSA ON TYÖTTÖMYYTTÄ?

Työn puute on muttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toisenlaiseksi asiaksi kuin se, mihin työttömyydellä on totuttu viittaamaan. Talous tarvitsee tänään erilaista työvoimaa kuin viime vuosisadalla eli työvoiman kysyntä on saanut uudet piirteet. Työttömyydenkin käsite on käynyt hankalaksi, mutta siitä on selvitty muuttamalla puheenaihetta: ongelmana ei ole työpaikkojen niukkuus, vaan työvoiman tarjonnan vähäisyys.
Koskahan Suomessa ryhdytään käymään päivän tilanteeseen perustuvaa julkista keskustelua ansiotyön puutteesta?

Lue lisää

The linguistic turn in retrospect

That the historian presents the people studied unintentionally in his or her own terms is a permanent risk. This is why one must not forget at any stage of the research process that the people studied had a different comprehension of reality and a different discourse for expressing their beliefs than he or she. However, the message of the linguistic turn is not limited to this basic point but reaches far beyond it and to demonstrate this is my aim.

Lue lisää